Herkkutarinat  — 24.11.2016

Rypäleiden perusteet

Vaaleat rypäleet

Chardonnay

  • Kaikkialla viinimaailmassa viljelty rypäle. Suosittu erityisesti uudessa maailmassa.
  • Alun perin kotoisin Ranskan Burgundista, jossa viinit tehdään lähes pelkästään chardonnaysta.
  • Soveltuu hyvin tammikypsytykseen.
  • Suuren tarjonnan myötä viinifriikkien keskuudessa on syntynyt sanonta ABC (anything but chardonnay), eli mitä tahansa muuta kuin chardonnayta.
  • Chardonnay on kuitenkin mainettaan parempi monessa: Burgundin viinien lisäksi upeat, usein pitkäikäiset, Chablis-viinit syntyvät siitä ja hyvien kuohuviinien, kuten samppanjan valmistuksessa se on välttämätön, blanc de blanc -samppanjoissa jopa ainoa rypäle.
  • Tyypillisiä aromeja: kuivatut ja trooppiset hedelmät, omena, voi, pähkinä, vanilja ja erityisesti tammitetuissa chardoannyssa toffee.
  • Ruoka: useimmat kalaruoat, etenkin rasvaiset kalat, ja äyriäiset. Tuhdimmat tammitetut chardonnayt sopivat myös vaalealle lihalle ja linturuoille.

Sauvignon Blanc

  • Toinen laajalti viljelty Ranskasta peräisin oleva rypäle, josta valmistetut viinit ovat kuivia ja melko hapokkaita, aromikkaita ja selväpiirteisiä.
  • Viljellään Euroopassa myös muun muassa Espanjassa ja Itävallassa ja monissa uuden maailman viinimaissa, kuten Uudessa-Seelannissa.
  • Ranskassa parhaat viinit rypäleestä ovat sancerre, pouilly-fumé Loiresta ja Bordeauxin valkoviinit, joihin sekoitetaan usein myös Sémillon-rypälettä.
  • Tuoksusta löytyy vihreitä aromeja ja yrttimäisyyttä, helposti tunnistettava rypäle, jota harvoin kypsytetään tammessa.
  • Tyypillisiä aromeja: mustaherukan lehti, karviainen, nokkonen, omena, raparperi
  • Ruoka: äyriäiset, grillattu kala, Nizzan salaatti ja vuohenjuusto.

Riesling

  • Saksasta kotoisin oleva, ja maan suurin rypälelajike, joka tuottaa aromikkaita, runsaan hedelmäisiä ja hapokkaita, moni-ilmeisiä viinejä kuivista makeisiin.
  • Sekä lajikeviinejä että sekoitteita.
  • Viljellään Euroopassa Saksan lisäksi muun muassa Ranskan Alsacessa, Itävallassa ja Unkarissa.
  • Suosittu myös Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Chilessä.
  • Tyypillisiä aromeja: hunaja, kukat, sitrushedelmät, persikka, savu, mineraalisuus, ja kehittyneessä rieslingissä petrolisuus.
  • Ruoka: kana, kala- ja äyriäiset (kuiva), aasialainen ruoka (puolikuiva/puolimakea), monet jälkiruoat (makea).

Viognier

  • Ranskan Pohjois-Rhônesta kotoisin oleva vähäsatoinen ja oikukas rypäle. Suosittu myös erityisesti Australiassa ja Kaliforniassa.
  • Muodikas rypäle, josta valmistetaan syvänkeltaisia, kuivia, voimakasaromisia, melko vähähappoisia, paksuja ja usein tammikypsytettyjä viinejä.
  • Tyypillisiä aromeja: aprikoosi ja persikka, intialaiset mausteet, kuten kardemumma ja kaneli, trooppiset hedelmät, kukat.
  • Ruoka: kanaruoat ja grillattu kala, äyriäiset, juustoiset piirakat ja kasvisruoat.

Chenin Blanc

  • Ranskan Loiren alueen, erityisesti Vouvrayn, rypäle, joka tuottaa viinejä kuivista makeisiin ja kuohuviin.
  • Viljellään myös Etelä-Afrikassa, Kaliforniassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
  • Viineille on ominaista hapokkuus ja mineraalisuus. Sekoiteviineissä rypälettä käytetään tuomaan viiniin hapokkuutta.
  • Tyypillisiä aromeja: vihreä omena, päärynä, makeissa myös hunaja ja trooppiset hedelmät.
  • Ruoka: seurustelu/aperitiivi (kuohuviini, täyteläiset kuivat), suomalaiset kalaruoat (kuiva), äyriäiset mm. hummeri (puolikuiva).

Gewürztraminer

  • Ranskan Alsacesta mahdollisesti peräisin oleva rypäle, joka tuottaa aromiltaan voimakkaita ja alkoholipitoisia viinejä.
  • Parhaat viinit syntyvät viileissä oloissa kuten Alsacessa. Rypälettä viljellään myös muun muassa Saksassa, Itävallassa ja Uudessa-Seelannissa.
  • Lajikkelle tyypillistä on mausteinen, lähes hajuvesimäinen tuoksu.
  • Viinit ovat kuivia ja makeita.
  • Tyypillisiä aromeja: kukat, litsihedelmä, kypsä päärynä ja mausteet kuten inkivääri ja kaneli.
  • Ruoka: voimakasmakuiset ja runsaat kalaruoat, savupotka hapankaalin kera, aasialainen ruoka.

Tummat rypäleet

Cabernet Sauvignon

  • Maailman tunnetuin ja yleisin punaviinirypäle, jota viljellään lähes kaikissa viinimaissa.
  • Peräisin Lounais-Ranskan Bordeaux’sta Gironden viinialueelta.
  • Tuottaa väriltään runsaita ja tuoksultaan aromikkaita, tanniinipitoisia viinejä, jotka kypsyvät pitkään ja paranevat vanhetessaan.
  • Tyypillisiä aromeja: punaiset hedelmät, mustaherukka, kahvi, tumma luumu, karhunvatukka, minttu, sikarilaatikko, ja tammikypystetyissä viineissä myös setri ja lyijykynä.
  • Ruoka: punainen liha kuten nauta, lammas ja riista, kypsät, kovat juustot.

Carmenère

  • Chilen oma lajike, joskin eurooppalaista alkuperää, ja sitä luultiinkin pitkään Merlot- rypäleeksi.
  • Pienisatoinen lajike, joka vaatii lämpimät ja kuivat kasvuolosuhteet.
  • Tuottaa aromikasta, matalahappoista, melko tanniinista, alkoholipitoista ja väriltään tummaa viiniä.
  • Tyypillisiä aromeja: chili, marjat, mausteet, mokka ja savu.
  • Ruoka: grillattu punainen liha, lihaisat pataruoat ja pastat, myös mausteiset ruoat.

Pinot Noir

  • Ranskan Burgundiin erityisesti liitetty rypäle, jota viljellään myös Champagnessa ja Alsacessa.
  • Levinnyt myös muualle Eurooppaan ja uuteen maailmaan. Parhaat Pinot Noir viinit tulevat viileämmiltä kasvualueilta.
  • Viineille on ominaista verraten vaalea väri, runsas hapokkuus sekä hedelmäisyys ja marjaisuus.
  • Parhaimmillaan voimakkaita ja pitkäikäisiä punaviinejä, joista parhaat tulevat Burgundista.
  • Yksi samppanjan rypäleistä.
  • Tyypillisiä aromeja: punaiset marjat, ruusu, orvokki, mausteet, vanilja, suklaa ja nahka.
  • Ruoka: erityisesti linturuoat ja vaalea liha sekä rasvainen kala.

Merlot

  • Ranskasta peräisin oleva rypäle, jota viljellään eniten Bordeaux’n alueella, mutta laajalti myös muualla maailmassa Etelä-Amerikkaa myöten.
  • Tuottaa pehmeitä, hedelmäisiä, täyteläisiä, pehmeätanniinisia ja alkoholipitoisia viinejä.
  • Sekoitetaan usein Cabernet Sauvignonin kanssa, joka tuo viiniin pehmeyttä ja mehevyyttä.
  • Merlot-viinit ovat yleensä helposti ruoan kanssa yhdistettäviä.
  • Tyypillisiä aromeja: punaiset marjat, rusinat, luumu, suklaa
  • Ruoka: vaalea liha, kana (keskitäyteläiset), punainen liha (täyteläinen) noutopöytä ja salaatit (kevyet).

Syrah/Shiraz

  • Ranskan Rhônen laaksosta kotoisin oleva rypäle, joka tunnetaan Euroopassa nimellä Syrah ja Euroopan ulkopuolella nimellä Shiraz.
  • Tuottaa syvänpunaisia, maanläheisiä, rotevia ja mausteisia, hyvin kypsytystä kestäviä viinejä.
  • Australiassa Shiraz on erittäin suosittu lajike ja viinit usein erittäin täyteläisiä ja mehukkaita.
  • Tyypillisiä aromeja: mausteet kuten mustapippuri, luumu, karhunvatukka, terva, lakritsi, tammikypsytetyissä viineissä savu ja nahka.
  • Ruoka: voimakkaan makuiset liharuoat kuten härkä ja riista, kovat juustot.

Malbec

  • Argentiinan nimikkorypäle.
  • Peräisin Ranskasta, mutta viljellään myös muissa viinimaissa.
  • Tuottaa väriltään sinipunaisia, täyteläisiä ja aromikkaita viinejä, joista parhaat ikääntyvät hyvin.
  • Kypsytetään usein tammessa.
  • Kansainvälistä Malbec-päivää vietetään 17.4.
  • Tyypillisiä aromeja: tumma luumu, kypsä kirsikka, tummat marjat, mausteet, savuisuus ja tammikypsytetyissä viineissä vanilja.
  • Ruoka: grillattu punainen liha, riista, tuhdit ja runsasmakuiset lihapadat ja voimakkaat juustot.

Nebbiolo

  • Italian Piemonten rypälelajike. Parhaimmillaan alueen suurissa viineissä Baroloissa ja Barbarescoissa. Rypäle tunnetaan paikallisesti myös nimellä Spanna.
  • Kasvupaikastaan tarkka rypäle kypsyy myöhään ja on pienisatoinen.
  • Viinit ovat väriltään syvän punaisia ja vaativat pitkän kypsytyksen.
  • Tyypillisiä aromeja: terva, ruusu, orvokki, mausteet kuten pippuri, luumu, vadelma, yrtit ja tryffeli.
  • Ruoka: punainen liha ja riista, mausteiset lihapadat, juustot.

Sangiovese

  • Rypäleen kanta-alue on Toscana ja Keski-Italia, mutta sitä viljellään jonkin verran myös muualla Italiassa.
  • Italian yleisin rypäle, josta on useita muunnoksia.
  • Tuottaa vaihtelevia viinejä keveistä roseeviineistä voimakkaisiin supertoscanalaisiin, joissa sangiovese on usein osa rypälesekoitetta.
  • Parhaimmillaan rypäleestä valmistetut viinit ovat täyteläisiä, aromikkaita ja pitkäikäisiä, kuten Brunello di Montalcinot.
  • Tyypillisiä aromeja: kaneli, paahtoleipä, mansikka, vadelma, luumu, omena, orvokki, talli.
  • Ruoka: arkiset viinit arkisille ruoille, kuten pasta bologneselle ja pizzalle, paremmat viinit riistalle ja punaiselle lihalle.

Tempranillo

  • Pohjois-Espanjasta, Riojan viinialueelta kotoisin oleva viinirypäle.
  • Rypälettä viljellään myös muualla Espanjassa, jossa se tunnetaan useilla eri nimillä. Viljellään myös muun muassa Portugalissa, Kaliforniassa ja Argentiinassa.
  • Aromikas, mutta vähähappoinen ja tanniininen, rypäle viihtyy lämpimässä ja kypsyy nopeasti.
  • Tuottaa meheviä, mausteisia ja hedelmäisiä viinejä keveistä täyteläisiin.
  • Tyypillisiä aromeja: punaiset marjat, mausteet kuten neilikka ja vanilja ja tammikypsytetyissä viineissä savu.
  • Ruoka: vahvat liharuoat kuten lammas ja riista ja kovat juustot kuten Manchego. Kevyemmät tempranillot sopivat myös tapaksille ja pastalle.